Perheenvarsi: joulukuuta 2021

Viimeaikojen fiilikset. Varsinkin tänään on ollut todella tämmöinen päivä.

Onneks on sarjakuvat ja piirtäminen, joihin purkaa ja paeta.
Ja nuo pennut, joiden kanssa puuhata ja jotka pitää mut kiinni ilossa ja arjessa.

On vaikeaa virittyä vielä kotipuolessa kunnolla joulutunnelmaan, kun kuusen koristelun ja glögillä kilistelyn sijaan on mielessä, mistä kukat arkun päälle tai kupit kahvinjuojille.

Pikkusiskoni menehtyi marraskuussa seitsemän vuotta sitten.
Enoni menehtyi nyt marraskuussa.

Molemmat tapaukset niin lähellä joulua, että näiden asioiden kanssa tuntuu kuin jouluun hapuiltaisiin harmaassa sumussa, vaikka pitäisi olla iloa ja valoa.

Puhumattakaan muista murheista tämän kaiken ohella.

"Yksinään me täällä ryömitään
Ei jäätävä tuuli laula meille,
se laulaa lähteneille
Ympyrää kuin hyrrät pyöritään
Ja siinä kun mietin, mitä mä teen
Niin sä tartut mua käteen
Hei, ethän pois mee?
En mä osaa elämää
Ilman sua
Jäädään paikalleen, niin ei päivä päätykään
Ja hartioilta sun mä kaiken nään"

- Pyhimys - Jättiläinen