Herkkupeffa

 

Viis vuatta!

 

Tää tapahtu tasan viis vuatta sitten. Bailattiin pikkusiskon kanssa Blockfesteillä, ja oli todella ihana elokuinen keli. 

Juhannuksena tapaamani tyyppi kysy, löytyiskö mun luota yöpaikkaa jos sekin tulis festaroimaan. Kerroin että saa tulla, jos ei oo allerginen mun kissalle tai siskolle.

Bileiden päätteeksi raahasin sit ton kaljun kirahvin kotiini, ja seuraavana aamuna tajusin, että tää yhden illan juttu saattaa venyä useemman illan jutuks. ("Mä oOn NyT nIiN sInKkUnA kUn OoN sAaNu SuHdEsEkOiLuStA tArPeEkSeNi" t. Jenni 2015)

Ihan ei mun matikkapäällä ja parisuhdesuhdehistorialla riittäny silloin ajatus siihen, että yhtäkkiä olis kulunu samassa seurassa viis vuotta, mutta kappas kehveliä. 

Aika tosi kiva. Hyvä me.

(Sarjakuva kaivettu päiväkirjasta esille tämän päivän kunniaksi.) 

Lappunalkutus - Yllättävän ajankohtaiset arkistojen aarteet

Jotkut tietävätkin mun harrastavan humoristisen passiivis-aggressiivista lappunalkutusta. Se tarkoittaa siis sitä, että kun tuntuu, ettei puhuttu sana mene Kallen kalloon perille, tartun kynään ja post it -lappuun...

Nyt kun koronavirus valtaa alaa meidänkin kotimaassa, tuli mieleen nämä vanhat lappuseni, jotka ovat yhtäkkiä yllättävän ajankohtaisia. Jopa kipeän ajankohtaisia. 

Internet on nyt täynnä meemejä siitä, kuinka ihmiset hamstraavat vessapaperia kaupoista kyynärpäätaktiikalla, ja kuinka tämän kaaoksen myötä vessapaperista on tullut turvallisuuden ja elämänhallinnan symboli. 

Koronakaranteeni tuntunee ajatuksena siedettävämmältä, kun sydäntä lämmittää edes tieto siitä, että kotona on jotain millä pyllynsä pyyhkiä, kun pelottava tauti pyyhkäisee oman kotikaupungin yli.

Tilanne viruksen suhteen on toki vakava ja kamala, enkä todellakaan riskiryhmään itsekin kuuluvana riskiryhmälapsen äitinä suhtaudu asiaan kevyesti. 
Yksi yleisimmistä defenssimekanismeista kuitenkin on huumori, ja sen taakse itsekin usein pakenen, oli kyse kuinka vakavasta asiasta tahansa. Jopa tässä vallitsevassa tilanteessa löydän siis monen muun tavoin itsekin lohtua juuri näistä netin huumoripläjäyksistä.

Tässä kevennykseksi vessapaperiin tai sen puutteeseen liittyvät lappunalkutukseni!

Pitäkäähän kaikki siellä huolta toisistanne ja erityisen huolellisesta käsihygieniasta! 
Yhteistyö on nyt tärkeää, vaikka fyysisesti joudummekin kaikki nyt enemmän tai vähemmän toisistamme eristäytymään. 

Tästä selvitään. 

(Lisää lappunalkutuksia muuten löytyy lappujen omasta Instagramista: @lappunalkutus) 

Keskikesän kosasu

Tämän sarjakuvankin olen aiemmin julkaissut sarjakuvablogissani, mutta siirtyessäni pelkästä sarjakuvabloggaamisesta tähän blogiin useamman bloggaustyylin ääreen, tahdon ottaa myös tämän tavattoman tärkeän tekeleeni  mukaan. 

Pahoittelut kuvanlaadusta: skanneri kiukutteli, joten nämä on otettu vihkosta ihan kännykän kameralla... Noh, ajatus on tärkein!

Kosin siis miestäni tällä sarjakuvalla juhannuksena 2019, kun meidän ensitapaamisesta tuli neljä vuotta täyteen. Piirsin sarjiksen salaa ystäväni luona, kun olin muka viettämässä leffailtaa, ja jätin vihkosen juhannusaamuna miehen näppäimistölle. (Koska siitä se huomaa kaiken varmasti...)

Ajatuksena oli juhlia häitä mökkikekkerimuotoisesti kesällä 2020, mutta näiden kinkereiden suunnittelu ja toteutus nyt sittenkin siirtynee, kun kesällä kädet on toivottavasti täynnä vauvaa.